Danny Weber
Tekoälytyökalujen laaja käyttö nostaa kustannuksia teknologiajätillä, työntekijät käyttävät tekoälyä yksinkertaisiin tehtäviin kasvattaen laskentakuluja.
Suuret teknologiayritykset ovat kohdanneet uuden ongelman: tekoälytyökalujen laaja käyttöönotto on kääntynyt kustannuksia nostavaksi eikä laskevaksi. Sisäiset kannustinohjelmat, jotka rohkaisevat työntekijöitä käyttämään tekoälyä, ovat aiheuttaneet laskenta- ja kyselykustannusten räjähdysmäisen kasvun.
Yritykset ohjaavat tiimejä käyttämään omia tekoälyratkaisujaan ja vähentämään kolmannen osapuolen palveluita, kertovat alan lähteet. Taustalla on kyselykäsittelyn nopeasti kohoava hinta, varsinkin tekoälysovellusten monimutkaistuessa.
Erityisen kalliiksi osoittautuu niin kutsuttu agenttitekoäly. Se ei tuota pelkästään yhtä vastausta, vaan suorittaa itsenäisesti toimintasarjan, analysoi tietoja ja tekee välipäätöksiä. Tällaiset prosessit voivat vaatia satoja tai jopa tuhansia kertoja enemmän laskentatehoa kuin tavallinen tekstikysely.
Samaan aikaan on noussut esiin uusi sisäinen ilmiö: työntekijät käyttävät tekoälyä jopa yksinkertaisimpiin tehtäviin vain kirjatakseen korkeita käyttölukuja. Tulos on paradoksaalinen: mitä laajemmin työkalut olivat saatavilla, sitä enemmän kokonaiskulutus kasvoi.
Osa tiimeistä on jo alkanut arvioida tekoälystrategiaansa uusiksi – ei enää pelkästään tuottavuusnäkökulmasta, vaan todellisten toimintakustannusten valossa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee: onko automaatio todellisuudessa halvempaa kuin ihmistyö, kun laskentakustannukset nousevat odotettua nopeammin?
Asiantuntijoiden mukaan markkinat siirtyvät hitaasti tekoälyn käytön määrän mittaamisesta kohti todellista tehokkuutta ja taloudellista tuottavuutta. Yrityksille tämä tarkoittaa, ettei seuraava vaihe ole tekoälyn massiivinen käyttöönotto, vaan sellaisten käyttökohteiden valinta, joissa se todella kannattaa.
© RusPhotoBank