Danny Weber
IP68 koskee laboratoriotestejä, ei allasvettä, merta, kuumuutta, kulumista tai kaikkia nestevaurioita.
Monet nykyiset älypuhelimet vaikuttavat lähes rikkoutumattomilta. Valmistajat lupaavat suojaa pölyltä ja vedeltä, mainostavat luokituksia IP67, IP68 tai jopa IP69 ja näyttävät puhelimia sateessa tai uima-altaan lähellä. Siksi voi syntyä käsitys, että puhelin kestää veteen putoamisen, rannan ja vedenalaisen kuvauksen.
Tässä on tärkein harha. Korkea IP-luokitus ei tarkoita, että älypuhelin olisi arjessa vedenpitävä. Se kertoo vain tarkasti määriteltyjen laboratoriotestien läpäisemisestä.
Siksi uiminen IP68-puhelimen kanssa on huono ajatus. Laite voi selvitä vahingosta, mutta se ei ole automaattisesti turvallinen altaassa, meressä, kylvyssä tai suihkussa.
IP tulee sanoista Ingress Protection ja kuvaa kotelon suojaa kiinteiltä hiukkasilta ja kosteudelta.
IP68-merkinnässä ensimmäinen numero kertoo pöly- ja hiukkassuojasta. Suurin arvo on 6. Toinen numero koskee vettä. Tasot käsittelevät pisaroita, roiskeita, suihkuja, tilapäistä upotusta ja painevettä.
X, kuten IPX8:ssa, tarkoittaa, ettei pölysuojaa ole testattu tai ilmoitettu. Vesisuoja voi silti olla korkea.
IPX7 tarkoittaa upotusta 1 metrin syvyyteen enintään 30 minuutiksi. IPX8 koskee suurempaa syvyyttä, mutta valmistaja määrittää pitkälti tarkat ehdot.
Siksi kahden IP68-puhelimen todellinen suoja voi olla erilainen. Yksi testataan 2 metriin, toinen 4 metriin ja kolmas 6 metriin samalla merkinnällä.
Myös IP68-luokiteltujen iPhone-mallien syvyys- ja aikarajat vaihtelevat. Valmistajan ilmoittamat ehdot on aina tarkistettava.
IP-testit tehdään hallituissa oloissa. Tavallisesti käytetään puhdasta makeaa vettä, rauhallista upotusta, määrättyä lämpötilaa ja uutta, ehjää laitetta.
Todellinen vesi voi olla suolaista, kloorattua, kuumaa, likaista tai saippuaista. Se voi liikkua, painaa koteloa ja osua liittimiin vinosti tai voimalla. Puhelin voi myös kolahtaa laattaan, kiveen tai altaan pohjaan.
Suola nopeuttaa korroosiota, kloori ja kemikaalit voivat vahingoittaa materiaaleja, eikä shampoo, saippua tai kuuma höyry kuulu tavallisiin testeihin.
IP68-puhelin voi siis selvitä puhtaasta vedestä mutta vaurioitua meressä uidessa tai altaassa kuvatessa.
Testit tehdään uusille laitteille. Arjessa puhelin putoaa, lämpenee, jäähtyy ja altistuu pienille iskuille ja tärinälle.
Tiivisteet vanhenevat, liima heikkenee ja rakenteeseen voi syntyä mikroskooppisia muodonmuutoksia tai näkymättömiä vaurioita.
Suojakuori vaimentaa iskuja mutta ei palauta tehdastiivistystä eikä takaa samaa IP-tasoa putoamisen jälkeen.
Uutena lyhyen upotuksen kestänyt puhelin voi kahden vuoden kuluttua rikkoutua jo lavuaariin putoamisesta.
Monet valmistajat mainostavat vedenkestävyyttä mutta rajaavat nestevauriot takuun ulkopuolelle. Altistuksen tarkkoja olosuhteita on vaikea todistaa.
Laite on voinut pudota hetkeksi puhtaaseen veteen, olla pitkään altaassa, joutua meriveteen, olla kuumassa suihkussa tai olla jo valmiiksi vaurioitunut.
Käytännössä IP-luokitus suojaa vahingoilta, mutta ei lupaa ilmaista korjausta jokaisen nestekosketuksen jälkeen.
IP69 kuvaa eri testiä: voimakkaita, kuumia vesisuihkuja korkealla paineella.
IP69 ei automaattisesti takaa parempaa suojaa pitkässä upotuksessa. Laite voi kestää kuumaa painevettä mutta silti olla sopimaton uimiseen tai vedenalaiseen kuvaukseen.
Se ei siis ole ”IP68, mutta kaikessa parempi”, vaan suoja eri tilanteeseen.
IP68 kannattaa nähdä suojana vahinkoa vastaan, ei ominaisuutena jatkuvaan vedenalaiseen käyttöön. Sade, läikkynyt juoma tai nopea putoaminen lavuaariin voi päättyä hyvin, mutta tarkoituksellinen upotus on riski.
Puhelimella ei kannata kuvata veden alla, huuhdella sitä hanan alla, viedä sitä suihkuun tai jättää meriveden viereen. Yksi onnistuminen ei takaa seuraavaa.
Jos puhelin kastuu, se kannattaa sammuttaa, pyyhkiä pehmeällä kuivalla liinalla ja jättää kuivumaan. Lataamista on vältettävä, kunnes liitin on täysin kuiva, eikä hiustenkuivaajaa tai patteria pidä käyttää.
IP68 on tärkeä ja hyödyllinen ominaisuus. Se kertoo pöly- ja vesitestauksesta, mutta luokitusta tulkitaan usein liian kirjaimellisesti.
Se ei tee puhelimesta vedenalaista kameraa eikä takaa suojaa suolalta, kloorilta, kuumalta suihkulta, saippualta, putoamisilta, vanhenevilta tiivisteiltä tai kotelovaurioilta. Ilmainen korjauskaan ei ole varma.
Yksinkertaisin sääntö on tämä: mitä vähemmän älypuhelin näkee vettä, sitä pidempään se todennäköisesti kestää. Vedenkestävyys on turva vahingossa, ei kutsu kokeiluihin.
© A. Krivonosov