Atlas Eon 100 tuo kaupallisen DNA-arkistoinnin: jopa 60 petatavua alle litran moduuliin, kestävyys tuhansia vuosia. Vertailu LTO-10:een ja käyttökohteet.
© Atlas Data Storage
Atlas Eon 100 lupaa tallentaa jopa 60 petatavua dataa alle litran tilavuuteen — Atlas Data Storage on esitellyt kaupallisen DNA-pohjaisen arkistointipalvelun ja kertoo ratkaisunsa olevan noin tuhat kertaa tiheämpi kuin LTO-10-nauha. Heidän laskujensa mukaan se vastaa noin 660 000:ta 4K-elokuvaa, ja nauhahyllystöjen sijaan kokonaisuus tukeutuu kompakteihin moduuleihin, joiden kapselit ovat suunnilleen pillerin kokoisia.
Ajatus voi kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta toteutus on yllättävän suoraviivainen: data koodataan magneettiraitojen sijaan DNA:n kirjaimiksi (A, C, G, T). Tämä DNA syntetisoidaan, suljetaan suojakapseleihin ja säilötään fyysisenä mediana. Toisin kuin arkiset levyt ja nauhat, joita käytetään nopeaan pääsyyn, kyse on pitkän aikavälin arkistosta asioille, jotka halutaan säilyttää lähes ikuisesti — esimerkiksi kulttuurikokoelmille, harvinaisille lähdemateriaaleille, tieteellisille dataseteille tai tekoälymalleille. Kokonaisuus hahmottuu enemmän kassakaappina kuin työlevynä.
Kestävyys on ydinlupaus. Yhtiön mukaan kapselit säilyttävät tallennetun tiedon tuhansia vuosia ilman ennaltaehkäiseviä refresh-syklejä ja kestävät jopa 40 °C lämpötilan. Magneettinauhat sen sijaan päivitetään alalla säännöllisesti ja pidetään tarkasti säädellyissä olosuhteissa. Atlas huomautti myös, että DNA-arkistojen kopiointi voi olla yksinkertaisempaa, koska DNA:n replikaatio on bioteknologiassa vakiintunut prosessi. Jos väitteet pitävät, ero käyttömukavuudessa ja huoltokatkoissa on huomattava.
Tärkeää on, ettei Eon 100 ole USB:llä kytkettävä kotilaite. Atlas myy palvelua organisaatioille: toistaiseksi yhtiö ohjaa potentiaaliset asiakkaat verkkosivuillaan olevaan yhteydenottolomakkeeseen, eikä hinnoittelua ole tuotu julkisuuteen. Materiaaleissa mainitaan DNA-synteesikumppaneita, kuten Twist Bioscience, joka on liitetty näkyviin DNA-datatallennusprojekteihin. Se kertoo, että painopiste on yritystason tarpeissa.
Vaikka luvut tekevät vaikutuksen, DNA-tallennus ei korvaa SSD-levyjä tai pilvipalveluja aivan lähiaikoina: tällaisten arkistojen kirjoitus ja luku ovat luonteeltaan monimutkaisia ja hitaita, joten tekniikan paikka on pitkäaikaisessa säilytyksessä ja harvinaisissa palautuksissa. Silti kaupallisen tarjonnan ilmaantuminen viittaa siihen, että DNA-muisti hivuttautuu laboratorion ulkopuolelle ja kokeilee markkinarakoa, jossa tiheys ja kestävyys ratkaisevat. Varovainen optimismi tuntuu perustellulta.