Elon Musk hahmottelee avaruuslaskentaa: satelliitit tuottavat tekoälyä, Kuuhun rakennetaan tehtaita ja railgun kiihdyttää laukaisut. Kohti Kardashevin tason II?
© whitehouse.gov
Elon Musk on nostanut esiin radikaalin tavan kasvattaa tekoälyn kapasiteettia: siirtää laskenta avaruuteen. Ajatuksen ytimessä ovat satelliitit, joissa aluksella toimiva tekoäly palauttaisi maahan vain valmiit tulokset aurinkosynkroniselta radalta, viiveen pitämiseksi pienenä. Hänen mukaansa tästä voisi kolmen vuoden kuluessa tulla halvin tapa tuottaa niin sanottua AI-bitvirtaa, ja neljässä vuodessa nopeimmin skaalautuva. Aikataulu ei jätä juuri tilaa epäröinnille.
Siitä ehdotus laajenee. Musk väittää, että helposti saatavan sähkön turvaaminen Maassa käy koko ajan hankalammaksi kasvaville klustereille, joten hän ehdottaa miljoonan tonnin edestä satelliitteja joka vuosi. Jos kukin yksikkö olisi varustettu noin 100 kW:n teholla, hänen laskelmiensa mukaan vuosittainen lisäys olisi luokkaa 100 gigawattia – oletuksella, ettei käyttö- tai huoltokuluja synny. Paperilla yhtälö on houkutteleva.
Seuraavassa vaiheessa hän hahmottelee satelliittitehtaita Kuuhun ja sähkömagneettista kiihdytintä – käytännössä railgunia – jolla AI-satelliitit ammuttaisiin pakonopeuteen ilman raketteja. Lopputilassa hän puhuu yli 100 terawatin vuosittaisesta tekoälykapasiteetin kasvusta ja etenemisestä kohti Kardashevin asteikon toista tasoa. Harppaus on pitkä, mutta esitys on suoraviivainen, kuin askelmerkit olisi jo piirretty. Visio loikkaa kiertoratalaitteista kuuteollisuuteen ja kuulostaa enemmän aikataululta kuin ajatusleikiltä.
Eri viestissä hän lisäsi, että jos Kuussa olisi tehtaita, robotteja ja suurimittaisia kiihdyttimiä, jotka sulkisivat ketjun tuotannosta käyttöönottoon, järjestelmä voisi teoriassa toimia ilman perinteistä rahaa. Tällöin taloutta mitattaisiin wateissa ja tonneissa, ja kokonaisuus toimisi käytännössä omavaraisesti. Tällainen resurssien määrittely kääntää koko lähestymistavan insinöörilähtöiseksi suunnitelmaksi.