Anthropic on julkistanut tutkijoille suunnatun Claude Science -alustan ja kertonut samalla haluavansa osallistua itse lääkekehitykseen. Yhtiö aikoo keskittyä harvinaisiin ja ”unohdettuihin” sairauksiin, jotka jäävät usein suurten lääkeyhtiöiden prioriteettien ulkopuolelle rajallisen kaupallisen hyödyn vuoksi. Tässä vaiheessa kyse on ennen kaikkea varhaisesta lääke-ehdokkaiden etsinnästä ja prekliinisestä tutkimuksesta.
Claude Sciencea kuvataan yhtenäiseksi työympäristöksi tutkijoille. Alustan on tarkoitus koota hajallaan olevat työkalut, tietoaineistot, analyysitoiminnot, kuvaajat ja tieteellinen tuki samaan paikkaan. Esittelyssä Anthropic nosti esiin UCSF:n tapauksen: Claude Sciencen avulla tutkija olisi löytänyt muutamassa minuutissa kokeesta viruskontaminaation, jota tiimi ei ollut huomannut noin vuoteen.
Yhtiö väittää myös, että järjestelmä pystyy analysoimaan 100 harvinaista geneettistä sairautta alle tunnissa ja valitsemaan 32 lupaavaa suuntaa jatkettavaa tietokonepohjaista seulontaa varten. Toisin kuin monet AI-yhtiöt, jotka rajoittuvat tarjoamaan työkaluja lääkemarkkinoille, Anthropic kertoo osallistuvansa itse lääkekehitykseen. Se ei kuitenkaan ole vielä paljastanut ensimmäisiä sairauskohteitaan eikä selittänyt, viekö se projekteja eteenpäin yksin vai kumppaneiden kanssa eläinkokeissa, kliinisissä tutkimuksissa ja tuotannossa.
Kiinnostus AI:hin lääketeollisuudessa kasvaa nopeasti: OpenAI, Google, Amazon ja muut suuret toimijat tarjoavat jo työkaluja biotekniikkaan ja lääketieteeseen, kun taas Google DeepMind Isomorphic Labsin kautta sekä yritykset kuten Insilico Medicine vievät eteenpäin omia hankkeitaan. Myös perinteiset lääkejätit, kuten AstraZeneca, Novo Nordisk ja GSK, käyttävät AI:ta aktiivisesti molekyylien etsimiseen, datan analysointiin, yhdisteiden suunnitteluun ja R&D-prosessien optimointiin.
Asiantuntijat muistuttavat silti, että AI on edelleen kiihdytin, ei täyden lääkekehityksen korvaaja. Cambridgen, UCL:n ja Oxfordin asiantuntijat korostavat, että ehdokkaiden on yhä läpäistävä toksikologia, turvallisuustarkastukset, tehon arviointi, eläinkokeet ja kliiniset tutkimukset ihmisillä. Novartiksen toimitusjohtaja Vas Narasimhan arvioi, että uudet AI-työkalut voivat lyhentää lääkkeen keskimääräisen kehityssyklin noin 12 vuodesta 7–8 vuoteen ja mahdollisesti nostaa projektien onnistumisasteen 8%:sta 16%:iin, mutta biologista validointia ja sääntelyvaiheita ei voi ohittaa.
Anthropic kasvattaa jo life sciences -tiimiään, rakentaa omaa wet labia ja palkkaa asiantuntijoita biologiasta, lääketeollisuudesta ja tutkimuslaitoksista. Vaikka Claude Science todella nopeuttaisi lupaavien suuntien löytämistä, kliinisiin tuloksiin on vielä pitkä matka: lääkekehitys on edelleen kallista, hidasta ja tiukasti säänneltyä.