Sennheiser HDB 630 -testi: aptX Lossless vie äänen uudelle tasolle
Sennheiser HDB 630 -arvostelu: aptX Lossless ja BTD 700 tuovat studiotason äänen Bluetoothiin. Mukana ANC, 60 h akunkesto, ergonomia ja vaihtoehdot.
Sennheiser HDB 630 -arvostelu: aptX Lossless ja BTD 700 tuovat studiotason äänen Bluetoothiin. Mukana ANC, 60 h akunkesto, ergonomia ja vaihtoehdot.
 
                        © Sennheiser
Vuosien ajan Sennheiser on ollut synonyymi täsmälliselle, puhtaalle äänelle. Tällä kertaa saksalaisvalmistaja astuu alueelle, jota se ei ole aiemmin täysin hallinnut: kaapelitonta ääntä audiofiilitasolla. Uusi Sennheiser HDB 630, 500 dollarin hintaan, tavoittelee studioluokan laatua Bluetoothin yli. Onnistuuko se? Kyllä — mutta varauksin.
Sennheiserin mukaan HDB 630 lainaa kuorirakenteensa Momentum 4:ltä, ja sen huomaa. Muoto ja istuvuus ovat aidosti mukavat, mutta tässä hintaluokassa ilme kallistuu enemmän keskiluokkaan kuin lippulaivaluokkaan. Rakenne on enimmäkseen muovia; kevyet hopeiset yksityiskohdat piristävät hieman, mutta selvästi käytettävyys on ajettu ulkonäön edelle.
Oikeassa kupissa on kosketuspaneeli pyyhkäisyille, napautuksille ja jopa nipistys‑eleelle. Nipistys käynnistää adaptiivisen taustamelun vaimennuksen ja antaa säätää sitä lennossa. Ajatus on houkutteleva, vaikka elelogiikka ei aina jääkään selkäytimeen.
Muuten kokonaisuus on tuttua Sennheiseria: pehmeät pehmusteet, harkittu puristus ja vahva passiivinen eristys. Vaikka HDB 630 on hitusen Momentum 4:ää painavampi, pitkäkin kuuntelu pysyy mukavana — paljon kertoo, että ergonomia on ollut lähtökohta.
Pääkohokohta on uudet 42 mm elementit ja perusteellisesti uudistettu akustiikka. Luvassa on neutraali, tasapainoinen viritys eloisilla keskiäänillä ja laajalla äänikuvalla — suunta haetaan avoimien, johdollisten mallien luonteesta.
Suoraan paketista ääni on oikein hyvä, mutta todellinen potentiaali avautuu mukana tulevalla BTD 700 USB‑C ‑donglella. Se mahdollistaa 24‑bit/96 kHz ‑siirron aptX Adaptive- ja aptX Lossless -koodekeilla. Kun dongle on käytössä, äänikuva avartuu, paikannus tarkentuu ja soittimilla on uskottavampi syvyys.
Perus‑SBC:llä esitys jää jälkeen: puhdas kyllä, mutta säihke puuttuu. Kun laitteet virittää “oikein”, HDB 630 yltää yllättävän lähelle avonaisia studiomonitorikaiuttimia.
Esimerkki havainnollistaa eron. Nine Inch Nailsin TRON: Ares ‑score jylisee syvällä bassolla, napakalla iskulla ja runsaalla tekstuurilla — musiikki tuntuu hengittävän. Kun vaihdetaan tiheämpään rockiin, kuten Thricen Horizons/Westiin, äänikuva hieman kapenee, energia laskee ja sointi litistyy. Johtopäätös on selvä: nämä kuulokkeet loistavat elektronisessa, instrumentaalisessa ja ilmavassa materiaalissa; raskaammat tyylit, jotka vaativat paksua ja ajavaa alapäätä, sopivat niille heikommin.
Sennheiser Smart Control Plus ‑sovellus tarjoaa joustavan säädön. Aidosti parametrinen taajuuskorjain muokkaa käyrää, ei vain siirtele muutamaa liukua — rockiin voi lisätä painoa alapäähän tai silottaa yläpäätä jazzille.
Crossfeed sekoittaa vasemman ja oikean kanavan kaiutinkuuntelua jäljitellen. Vaikutus on hienovarainen mutta miellyttävä, ja lopputulos tuntuu luonnollisemmalta.
Muita nostoja ovat adaptiivinen melunvaimennus, läpikuuluvuustila, multipoint-yhteys ja Auracast, jonka avulla ääntä voi jakaa useille laitteille. Mutta koukku on: asetuksia hallitaan vain älypuhelimella. Työpöytäsovellusta ei ole, joten säätäminen tietokoneella on vaivalloisempaa kuin soisi olevan.
ANC ei mullista alaa, mutta se on vahva. Puhe, toimiston hurina ja matkamelu pysyvät kurissa, taso on lähellä Momentum 4:ää. Boseen tai Sonyyn sitä ei ehkä verrata aivan yksi yhteen, mutta arjessa ero tuntuu pieneltä.
Puheluiden laatu on selkeä, ja taustaäänet vaimuvat selvästi. Vaikka Sennheiserin mukaan BTD 700 parantaa puheluita, käytännössä kuulokkeiden omat mikrofonit tuntuvat tekevän paremman työn.
Luvattu 60 tuntia ANC päällä pitää kutinsa. Tavallisessa kuuntelussa melunvaimennuksella päästään hyvin lähelle lupausta. Donglen käyttö korkeilla bittinopeuksilla pudottaa ajan noin 45 tuntiin, mikä on silti vakuuttavaa.
Täysin passiivista, virrattomaa johdollista tilaa ei ole, mutta 10 minuutin pikalataus antaa noin seitsemän tuntia kuuntelua — erinomainen pelastus matkustuspäiville.
Kärkipään luokka on ruuhkainen: Sony WH‑1000XM6, Bose QuietComfort Ultra, Apple AirPods Max ja Bowers & Wilkins PX7 S3. Sony osuu ominaisuuksien tasapainoon, Bose asettaa mukavuusrajan, ja Apple nojaa muotoiluun sekä ekosysteemiin. Pelkän äänen perusteella Sennheiser HDB 630 kuitenkin ottaa etumatkaa.
Sennheiser HDB 630 ei ole vain yksi langaton malli muiden joukossa — se hakee yhteistä maaperää audiofiilitarkkuuden ja arjen helppouden väliltä. Ääni on erinomainen, erityisesti donglen kanssa: yksityiskohta ja syvyys ovat tasolla, joka aiemmin vaati vahvistimen ja johdon.
Muotoilu ei käännä katseita, ja 500 dollarin hinta vaatii harkinnan. Mutta jos langattomassa paketissa ensisija on äänenlaadulla, tästä tulee todennäköisesti vuoden 2025 kärkivalinta. Yksi varoitus vain: donglea ei kannata unohtaa, sillä ilman sitä HDB 630 menettää tuntuvan siivun taikastaan.