Miksi kiinalaispuhelimissa on suuremmat akut kuin iPhonessa ja Galaxyssa

Kiinalaisten älypuhelinten aalto, joissa kehutaan 7 000–8 000 mAh akkuja, saa iPhonen, Galaxyn ja Pixelin akut näyttämään vaatimattomilta. Jopa Galaxy S25 Ultra pysähtyy 5 000 mAh:iin, ja iPhone 17 Pro Max vain hivuttaa rajan yli. Paperilla se voi tuntua oudolta, mutta käytännössä logiikka on selvä.

Osa selitystä löytyy muotoilusta ja paksuudesta. Huippumallit jahtaavat ultrahoikkaa olemusta — iPhone Air on vain 5,6 mm paksu, mikä rajoittaa akkutilaa yksinkertaisesti fysiikan takia. Silti vastatapaus on olemassa: kiinalainen RedMagic 11 Pro mahduttaa 7 500 mAh akun 8 mm runkoon ja tukee vielä langatonta latausta. Ohut ei siis automaattisesti tarkoita pientä kapasiteettia, vaikka kompromissi on todellinen.

Suurempi syy löytyy kuitenkin muotoilun ulkopuolelta: kansainvälisistä kuljetussäännöistä. Määräykset luokittelevat yli 20 Wh:n (noin 5 400 mAh) litiumioniakut luokan 9 vaarallisiksi aineiksi. Se tarkoittaa kalliimpaa kuljetusta, erikoispakkauksia ja lisälupia. Ei ole yllättävää, että Apple, Samsung ja Google pyrkivät pysymään rajan alapuolella. Tämän ylärajan määrittääkin enemmän logistiikka kuin kunnianhimo.

Kiinalaismerkit ovat löytäneet kiertotien: yksi ison kennon sijaan kaksi pienempää akkua. Kumpikin yksikkö jää alle 20 Wh:n, mutta yhdessä ne yltävät 7 000 mAh:iin ja ylikin rikkomatta kuljetussääntöjä. Samaan aikaan OnePlus, Honor, Xiaomi ja RedMagic vauhdittavat piihiiliakkujen käyttöönottoa, joissa energiatiheys on korkeampi — kehitys, joka etenee ripeästi ja määrätietoisesti.

Piillä voidaan varastoida jopa kymmenkertainen varaus litiumiin verrattuna, mutta se voi laajentua latauksen aikana jopa 300 %, mikä altistaa kennot vaurioille. Valmistajat vastaavat haasteeseen nanorakenteilla ja kemiallisilla pinnoitteilla. Silti siirtymä vaatii uudet tuotantolinjat, sertifioinnit ja kalliit materiaalit — kallis muutos Applelle, Samsungille ja Googlelle, jotka ovat jo sijoittaneet miljardeja perinteiseen litiumioniin.

Piihiiliakut edellyttävät myös uusia virranhallintajärjestelmiä, erilaista vanhenemisprofiilia ja uudelleensuunniteltuja latauspiirejä. Se kasvattaa virheiden riskiä — ja Galaxy Note 7 -tapauksien jälkeen Samsung on erityisen varovainen. Apple puolestaan tuo rajuja muutoksia tyypillisesti vasta pitkän sisäisen testauksen jälkeen. Varovaisuus voi tuntua konservatiiviselta, mutta se noudattaa niiden riskilogiikkaa.

Silti suunta on vaikea pysäyttää. Ennusteiden mukaan Samsung, Apple ja Google aloittavat asteittaisen siirtymän piihiiliakkuihin vuosien 2027 ja 2030 välillä. Alkuvaiheen hyödyt jäänevät maltillisiksi — noin 5–10 % lisäkapasiteettia — mikä tarkoittaisi tulevissa Galaxy Ultra -malleissa noin 5 500 mAh:ta ja iPhone Pro Max -mallistossa arviolta 6 000 mAh:ta.

Siihen asti kiinalaispuhelimet näyttävät pitävän etumatkaa akunkestossa ja kiihdyttävät piihiilitekniikkaa askel askeleelta. Hyvin mahdollista, että ensimmäiset 10 000 mAh:n akulla varustetut älypuhelimet tulevat sieltä — vaikka logossa ei lukisikaan Apple tai Samsung.